Vauhkonen työskentelee musiikkialan unelmapaikalla

|

Helsingissä asuva Katja Vauhkonen käväisi hiljattain Mikkelissä tapaamassa ystäviään.
Helsingissä asuva Katja Vauhkonen käväisi hiljattain Mikkelissä tapaamassa ystäviään.

Kovalla työnteolla voi päästä huipulle.

Teinivuosina haukivuorelaislähtöisen Katja Vauhkosen harrastuksiin ei kuulunut sohvalla löhöily, vaan kavereiden kanssa hengailu siellä sun täällä.

– Kilttejä me oltiin, vaikkakin kokeilunhaluisia. Mutta kyllä se isoin asia paikkakunnalla oli Haukirock. Äitihän sitä järjesti ja uskon, että sieltä jäi joku siemen itämään, jos mietin tämän hetkisiä kuvioitani, hän toteaa.

Vauhkonen oli keskustan tyttöjä, mutta vietti paljon aikaa myös mummolassa Taipaleen kylällä. Kaikki mukavat muistot liittyvät tiiviiseen kaveriporukkaan ja yhdessä tekemiseen.

– Olen tosi ylpeä siitä, että Haukivuorelle saatiin ensimmäiset Bosnian pakolaiset. Se muutti meidän nuorten ajattelua paljon. Uskon, että avarakatseisuutemme on ihan siitä lähtöisin.

Lukion jälkeen Vauhkonen opiskeli Lahdessa puheviestintää. Sen jälkeen hän kouluttautui Orimattilassa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi sekä Mikkelissä kulttuurituottajaksi.

– Olen aina ollut kiinnostunut taiteista, musiikista, teatterista, näyttelemisestä. En kuitenkaan osannut ajatella, kuinka sitä voisi tehdä työkseen olematta laulaja, näyttelijä tai artisti. Kaikki opintoni ovat liittyneet luovaan alaan. Homma alkoi hahmottua vasta kulttuurituottajaksi opiskellessa.

 

Vauhkonen on ollut aina kova tekemään töitä, oli kyse sitten porkkanapellon kitkemisestä tai puhelinmyynnistä.

– Ensimmäinen työpaikka oli jo mummolan maatilalla, jossa lehmät haettiin pellolta navettaan lypsylle markan palkalla. Olin hetken töissä myös Jaskan ja Mervin kioskilla.

Aikuisiällä maaseudun kasvatti päätyi Lahdessa puhelinmyyntityön kautta paikalliseen äänituotantofirmaan tekemään äänimainontaa, käsikirjoitusta, spiikkausta ja teknisen puolen hommia. Opintojen ohella hän toimi myös Apulannan paitamyyjänä.

– Tein yhden harjoittelujakson YleX:lle, josta he palkkasivat minut puoleksi vuodeksi töihin. Kun työsopimus oli katkolla, niin eräs tuttu vinkkasi, että Sony Music etsii työntekijää tekemään promootiota. Kävin haastattelussa ja sain paikan.

 

Vauhkonen työskenteli Sonylla kotimaisen musiikin parissa kymmenen vuotta. Tällä hetkellä työpaikka on Helsingissä Fullsteam Managementilla. Hän toimii managerina Pariisin keväälle ja Disco Ensemblelle sekä työskentelee tiiviisti myös Stam1nan, Mokoman, Happoradion ja CMX:n kanssa

– Vastaan lähes kaikesta bändien ympärillä tapahtuvista asioista. Varmistan, että heillä parhaat yhteistyökumppanit; levy-yhtiö, keikkamyyjä, paitamyyntifirma ja sponsorit. Solmin sopimukset ja huolehdin, että julkaisut tulevat ulos ajallaan, hän kertoo.

– Vien myös radioille uudet biisit ja buukkaan myös artistihaastattelut. Olen kontakti artistin ja median välillä. Tavallaan olen yksi yhtyeen jäsen.

 

Vaikka musiikkialalla tehdään ympäripyöreitä päiviä kelloon katsomatta, niin Vauhkonen kokee olevansa unelma-ammatissa.

– Läsnäolo on tärkeää. Toimin taiteilijoiden kanssa ja välillä se on haastavaa. Mikään ei ole varmaa ja paljon mennään ihan fiilispohjalta. Välillä ottaa pannuun, eikä töihin jaksaisi mennä. En kuitenkaan vaihtaisi tätä mihinkään, hän toteaa.

Managerin aikaisempia yhteistyötahoja ovat olleet Haloo Helsinki!, Pete Parkkonen, Ari Koivunen, Hevisaurus, Katri Ylander, Herra Ylppö & Ihmiset ja Scandinavian Music Group.

– Sonylla ollessani promosin myös Ozzy Osbournea. Hänet olen tavannut kolmesti. Siis ihan mahtavia juttuja, hän iloitsee.

– Olen harvinaisessa asemassa ja kiitollinen siitä joka päivä. Musiikki on osa meidän kaikkien elämää ja on etuoikeus olla viemässä sitä ihmisten korviin. Se on asia, jota ilman tämä maailma olisi hyvin outo ja surullinen paikka.

Musiikkialan ihmisiä palkitaan vuosittain Tampereella Industry Awards-gaalassa. Vauhkonen voitti vuosina 2014 ja 2015 Vuoden markkinointipäällikkö/tiedottaja -pystin.

– Ne olivat upeita hetkiä, koska äänestykseen ottivat osaa kaikki musiikki- ja media-alalla työskentelevät ihmiset. Pystit ovat selkein merkki, että teen asiat oikein ja minusta pidetään, Vauhkonen päättää.

Ihan joka mieheltä ei löydy takapihalta omaa lättähattua ja junaraiteita. Puutarha on tarkoitus entisöidä vanhojen suunnitelmien mukaan.

Asemapäällikkö vaalii perinteitä

|
Parikymmentä vuotta Helsingissä asunut Petri Pentikäinen muutti vakituisesti noin vuosi sitten Haukivuorelle Kalvitsan vanhalle juna-asemalle. Luvassa on myös Kalvitsaa käsittelevä kirja. Junat ja lähestulkoon ...
Kädentaidot ovat kulkeneet Minna Suihkosella suvussa. – Mummot ja äitini ovat opettaneet minua pienenä ja siitä harrastus on jäänyt näin aikuisiälle.

”Neuloosi on iskenyt”

|
Käsitöiden arvostus on noussut lähivuosina. Ristiinalainen Minna Suihkonen valmistaa omaksi, sukulaisten ja ystävien iloksi erilaisia käsitöitä. Tällä hetkellä mieleisimpiä töitä ovat kirjoneulesukat. Perinteisten mallien ...
Maria Kuismin käyttää omaa autoaan päivittäin kulkiessaan työpaikalleen. Vuoden vaihteessa Mikkelissä työnteon aloittaneella naisella on tunne, että omalla alalla riittää töitä.

Rehellisyyttä työnhakuun

|
Suonenjokelainen Maria Kuismin on muuttanut vuoden vaihteessa Mikkeliin uuden työpaikan perässä. Kuismin opiskeli Mikkelin ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi. Valmistuttuaan muutama vuosi sitten hän sai oman alan ...
Joku tarvitsee hyvään uneen pyjaman, villasukat ja paksun kerroksen peitteitä. Vuoraus auttaa ainakin nukahtamisessa, mutta yöllä voi herätys tapahtua tukalassa kuumeuudessa.

Miksi minulla on kylmä?

|
Ilmat ovat viilenneet ja talvea kohti mennään vihnaa vauhtia. Villapaidat ja -sukat on etsitty vaatekaapin perukoilta jälleen käyttöön, mutta miksi siitä huolimatta koko ajan ...
Käy kuin sukkasillaan. Vuoden 1937 Ford Tudor ja sen 12-sylinterinen moottori kiinnostivat vuonna 1967 opinahjonsa aloittaneita autoteknikoita.

Tulevaisuus kiinnosti autoalan senioreja

|
Autokannan muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Vuonna 1967 opintonsa silloisessa Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa aloittaneet nuorukaiset ovat yhä vetreitä ainakin mieleltään. Tämän pystyi havaitsemaan helposti, ...