Yleensä vakuutus kattaa tapaturman, mutta asiantuntija kehottaa ottamaan huomioon myös elämän sen jälkeen.
Suurimmalla osalla meistä on vakuutus tapaturman sattuessa. Henkilövakuuttamisen asiantuntija Pekka Kärkkäinen Lähi-Tapiola Savo-Karjalasta kertoo monen jäävän suu auki ihmetyksestä, kun käydään perin pohjin läpi kuinka yhteiskunta auttaa sairauden yllättäessä.
– Monesti tuudittaudutaan siihen, että kyllä yhteiskunta huolehtii. Totuus on kuitenkin se, että ilman vakuutusta tulot voivat tippua jopa puolella, jos sairausloma jatkuu tarpeeksi pitkään tai jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle, Kärkkäinen kertoo.
– Täytyy ottaa huomioon, että hoidon tarve tai sairausloma ei aina johdu tapaturmasta.
Jos lapsille mielii vakuutusta, se kannattaa hankkia ennen syntymää. Kärkkäisen mukaan asia on hoidettava kaksi kuukautta ennen syntymää. Lähi-Tapiola lanseerasi markkinoille tänä vuonna uuden lapsen vakavan sairauden turvan, jonka tarkoituksena on turvata perheen taloudellinen tilanne tapaturman tai sairauden sattuessa kohdalle.
– Yleensä ajatellaan vain sitä, että kuinka itse hoitokulut katetaan, mutta unohdetaan sairastumisen jälkeen tulevat kulut. Tämän vakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa arjen pyöriminen taloudellisesti, Kärkkäinen täsmentää.
Vakuutuksesta voi saada muun muassa päivärahaa lapsen sairaalassa vietetyltä ajalta tai sen jälkeiseltä sairausajalta. Tällä mahdollistetaan perheen arjen pyöriminen myös siinä tilanteessa, kun arkea ja työssä käymistä joudutaan järjestelemään uusiksi perheen pienimpien tarvitessa erityishuomiota- ja hoitoa.
– Näin rakennettu turva on suosittu muualla Pohjoismaissa. Tälläistä tuotetta ei ole muualla Suomessa tarjolla. Lähi-Tapiola tarjoaa parhaillaan asiakasetuna kyseisen vakuutuksen veloituksetta lapselle vuodeksi.
Yleensä huolehditaan kaikesta muusta paitsi itsestä. Kärkkäisen mukaan talot, lemmikit ja irtaimisto saattavat olla hyvin vakuutettu, mutta tärkein unohtuu eli henkilö itse.
– Kaikissa talouksissa pitää ottaa huomioon henkilöt, oli sitten perheellinen tai yksineläjä. Mitä tapahtuu, jos työssäkäyvä henkilö ei enää voi tehdä töitä sairauden vuoksi, Kärkkäinen muistuttaa.
Hänen mukaansa vakuutukset eivät suurimmalla osalla ole hyvällä tasolla, juuri tuudittautumisen takia.
– Vaikka tämä on bisnestä, niin itse pyrin istumaan samalla puolella pöytää asiakkaan kanssa. Yhdessä mietitään, millainen turva on tarpeen.
Moni sanoo turvautuvansa omaisuuden myyntiin tarpeen vaatiessa, toisella on metsää ja toisella kiinteistöjä. Kärkkäinen haluaa muistuttaa, että omaisuuden realisoiminen rahaksi ei välttämättä käy käden käänteessä.
– Kiireessä tehdyt päätökset voivat johtaa myös siihen, ettei arvo ole kohdallaan vaan hinnasta tingitään.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ollessa jatkuvasti tapetilla, moni pysähtyy miettimään omaa turvaansa ja sen tärkeyttä. Esimerkiksi kaikki lääkkeet eivät Kärkkäisen mukaan ole Kela-korvattavia, eikä kaikilla näin ollen ole niihin varaa ilman vakuutusta.
– Kannattaa ottaa selvää, millainen turva olisi itselle ja perheelle hyvä. Muutoksia turvaan voi aina tehdä, jos tulevaisuudessa omassa ja perheen elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia, Kärkkäinen muistuttaa lopuksi.
