Opetus on muutakin kuin ruoanvalmistusta keittiössä

|

Terttu Pulkkinen seurasi ensimmäisen vuoden opiskelijan Yuwandee Siangphairohin työskentelyä keittiössä.
Terttu Pulkkinen seurasi ensimmäisen vuoden opiskelijan Yuwandee Siangphairohin työskentelyä keittiössä.

Terttu Pulkkinen on työskennellyt keittiöalalla yli 30 vuotta. Alun perin hänestä piti tulla englannin kielen opettaja. Saarivaltioon suuntautunut reissu muutti suunnitelmat.

– Kävin piikomassa Englannissa ja se sai näkemään omat vahvuuteni oikealla tavalla. Opiskelin samalla puolipäiväisesti Hendon collegessa ja huomasin, että se oli aivan liian teoreettista minulle, hän toteaa.

Kiinnostus keittiöalaa kohtaan oli ollut kuitenkin nähtävissä jo nuoruudessa.

– Olin kiinnostunut leipomisesta ja laitoin 14-vuotiaana serkkupojan rippijuhlat. Lukiovuosina työskentelin Mäntyniemen lomakodin keittiössä.
Suomeen tullessaan hän työskenteli jonkun aikaa rautakaupassa, jonka jälkeen perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi. Myöhemmässä vaiheessa tulevaisuuden suunnitelmat siirtyivät jälleen opiskelun pariin.

– Opiskelin Mikkelissä keittiöalaa ja suoritin suurtalouden perustutkinnon. Alan työkokemuksia rikkaampana hakeuduin vielä lukemaan ammattiopettajaksi Jyväskylään. Valmistuin opettajaksi vuonna -89 ja olen ollut vuodesta -90 lähtien tässä talossa, Esedun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatinopettaja sanoo.

Pulkkinen arvelee osallistuneensa vuosien aikana satojen kokkien ja tarjoilijoiden kouluttamiseen.

– Voihan niitä muutama sata olla. Parina ensimmäisenä vuonna opetin aikuisopiskelijoita. Minulla on ollut aina suuret luokat ja jostain syystä ne ovat olleet aina hyvin poikavaltaisia, hän toteaa hymyillen.

Vuosikymmenten vankalla opetuskokemuksella Pulkkinen on seurannut alan kehitystä näköalapaikalta. Ennen tutkintoon ei kuulunut valinnaisaineita. Koulu- ja työelämä olivat omia saarekkeitaan ja työharjoittelu kesti vain neljä viikkoa.

– Opettaminen oli helppoa ja yksinkertaista. Keittiöön mentiin kirjat kainalossa. Päivän aikana toteutettiin tietty ohjelma ja se oli siinä.

– Nykypäivänä opetus on todella paljon opiskelijan ohjaamista eri tutkinnon osien valitsemiseen ja siihen, mikä hänestä tulee isona. Se on myös tavoitteiden tukemista. Käymme yhdessä läpi erilaisia uria ja väyliä, jotta ne työllistäisivät tulevaisuudessa.

Yrittäjämäinen toiminta on läsnä jokapäiväisessä opetuksessa. Nuorten koulutuksessa työtavoitteisella opetuspolulla työssäoppimista voi olla jopa 70 prosenttia. Pulkkisen mukaan suurin alaa koskeva muutos on osaamisperusteisuus.

– Oppimiskäsitys on muuttunut täysin. Urani alkuaikoina aiempaa osaamista ei vaikka oli suorittanut jonkun tehtävän useaan kertaan. Nyt samoja asioita ei tarvitse käydä läpi monesti, vaan osaaminen ratkaisee pelin.

Jos on opetus muuttunut vuosien saatossa, näkyy aika myös opiskelijoiden ruoanlaittotaidoissa. Itsetehdyn ruoan sijasta kodeissa syödään enemmän eineksiä ja perheiden yhteiset ruokailuhetket ovat vähentyneet.

– Ennen oli enemmän maataloutta ja nuorilla oli paremmat valmiudet tarttua toimeen. Työhön ryhtyminen on tänä päivänä opetettava asia, joka oli ennen itsestäänselvyys.
Pulkkinen kehuu kuitenkin oppilaitaan ahkeriksi, innostuneiksi ja motivoituneiksi alalle. Työnsä parhaimmaksi puoleksi hän kokee oppilailta saamansa myönteisen palautteen.

– Kun opiskelija kokee saaneensa tukea omiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin sekä on ymmärtänyt ja oppinut jonkun asian, se on ihan parasta. Myös työyhteisömme yhteen hiileen puhaltaminen tuntuu todella kannustavalta, hän päättää.

Oikealla alalla

Esedukainalo Joona Ripatti ja Iida Arpiainen_wwwJoona Ripatti ja Iida Arpiainen opiskelevat ensimmäistä vuotta hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoa. Molemmille alalle hakeutuminen oli selvää, tosin Arpiainen mietti vaihtoehdoksi myös leipuri-kondiittorin opintoja.

– Minulla oli 9. luokalla oma catering-alan yritys Nuori yrittäjyys –projektissa. Tämä on ihan minun alani. Opiskelu on ollut monipuolista ja mielenkiintoista. Tässä pääsee myös kansainvälistymään. Lähden keväällä neljäksi viikoksi töihin Barcelonaan, hän kertoo.

Ripatti sanoo auttaneensa äitiään ruoanlaitossa pienestä pitäen, joten tulevaisuuden alaa hänen ei tarvinnut juurikaan miettiä.

– Kun aloitin opinnot, tämä tuntui heti oikealle valinnalle. Olen aina tykännyt tehdä käsilläni työtä ja onhan tämä ollut todella mukavaa, hän toteaa.

Kaksikko oli keskiviikkona opetuskeittiössä tarjoiluvuorossa.

Santeri Liukkosen päätyönä oli pintapellin vaihto. Kilpailussa loppui aika kesken, mutta voitto varmistui hyvin tehdyillä ohjelmistotehtävillä.

Liukkoselle voitto puolen pisteen erolla

|
Esedulle neljä mitalia Taitaja-SM-kisoista. Etelä-Savon ammattiopisto Esedun opiskelijat ottivat neljä mitalia ammattitaidon Taitaja-SM-kisoissa. Mikkelissä asuva Santeri Liukkonen voitti kultaa autokorinkorjauksessa. Toukokuussa Helsingissä käyty finaali ...
Salosaaren ensimmäisen vuoden metsäalan opiskelijat ryhmittäytyivät ”luokkakuvaan” uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuvassa kolmantena oikealta yrittäjä Hannu Hokkanen Veljekset Hokkanen Oy:stä, toisena oikealla Metsä Groupin operaatioesimies Perttu Liukkonen sekä oikeanpuoleisimpana Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko.  Kuva: Laura Salonen

Kummikoulutoiminta lisää metsäalan vetovoimaa

|
Metsäjätti Metsä Group on aloittanut kummikoulutoiminnan. Yhtiö tekee yhteistyötä Etelä-Savon ammattiopisto Esedun metsäalan kanssa. Tähtäimessä on alan vetovoiman kasvattaminen ja opiskelijoiden työllistyminen. ”Onneksi olkoon! ...
Vesa Pyrhönen ja Teuvo Särkkä arvioivat kuinka Sergei Maliutin suoritui tehtävästä. Opiskelijan valmentaja ja opettaja Yury Bagin seurasi arviointitilannetta. Maliutin sai hyväksynnän välitarkastuksessa ja näin ollen sai jatkaa tehtäväänsä.

Maajoukkue-ehdokkaat kouluttautuivat Mikkelissä

|
Esedulta tilattuun koulutukseen osallistui viisi venäläistä autoalan opiskelijaa. Etelä-Savon ammattiopisto Esedun auto-osastolla tehtiin viime viikolla uusi aluevaltaus, kun autokorikorjauksen opettajat ja Taitaja-kilpailun ekspertit Teuvo ...
Opettaja Teuvo Särkkä ja venäläinen Sergei Maljutin tutkivat pilarin pintapeltiä

Venäläiset hakivat oppia autokorikorjaukseen

|
Kaksi venäläistä autoalan opiskelijaa oli viikon ajan valmennuksessa Etelä-Savon ammattiopisto Esedulla. Kyseessä oli venäläisten ostama kovan rahan koulutus, jossa opiskelijoita valmennettiin autokorikorjauksen ammattitaitokilpailuihin. Tämä ...
Kuvassa vasemmalla oleva valmentaja Denis Verkhoturtsev kertoo Igor Ivanovin olevan nopea oppimaan, mutta samalla hänellä on oma ajatus toteutuksesta. Hänen mukaansa osaaminen ei aina riitä, vaan tarvitaan hyviä psyykkisiä ja henkisiä ominaisuuksia. Vasemmalla WorldSkills Venäjän vastuuhenkilö Sergei Shabelnikov.

SM –kilpailussa oli myös ulkomaista osaamista

|
Autokorikorjaajat ja -maalarit näyttivät taitonsa hitsaamalla, oikomalla, hiomalla ja maalaamalla. Esedulla järjestettiin keskiviikkona autokorikorjauksen valtakunnallisen SM-kilpailun semifinaali. Alkukarsintojen jälkeen kilpailijoita oli yhteensä 15. Semifinaalin ...