Nordea -talossa tehtiin mittava remontti. Toimistotilat muutettiin asuinhuoneistoiksi.
Ydinkeskustassa sijaitsevan talon omistaa Henki- Fennia. Kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantalan mukaan rakennus oli peruskorjauksen tarpeessa niin julkisivujen kuin talotekniikankin osalta.
– Korjaaminen uudelleen toimistotiloiksi ei olisi tuonut vuokraustoiminnassa mitään lisähyötyä, jolloin korjauskustannus olisi realisoitunut kokonaan tappioksi. Muuttamalla tilat asunnoiksi, pystyimme luomaan rakennukselle selkeää lisäarvoa, Rantala sanoo.
Hänen mukaansa muutosta tuki myös rakennuksen ihanteellinen sijainti varteenotettavaksi asumispaikaksi. Peruskorjaus kesti noin vuoden ja kiinteistössä olleiden 16 toimiston tilalle valmistui 20 asuinhuoneistoa. Pienimmät asunnot ovat reilut 30 m2 yksiöitä ja suurimmat huoneistot 76 neliönmetrin kokoisia kolmioita.
Fennian rakennuttajapäällikkö Timo Vasan mukaan vuonna -67 valmistuneen kiinteistön rakennusprojekti eteni suunnitelmien mukaan. Ainoastaan asbestin kanssa tuli yllätyksiä.
Etukäteen ei tiedetty, mitä rakenteista löytyy. Asbestia oli koko kiinteistössä hyvin paljon. Talossa oleva pankki oli koko urakan ajan toiminnassa, joten oli huolehdittava, ettei asbestipöly leviä ympäriinsä. Asiasta ei koitunut kuitenkaan ongelmia, koska meillä oli taitavat kaverit purkamassa, Vasa sanoo.
– Työmaan organisaatio on tehnyt erinomaista työtä ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Uskon, että taloon jääneet yrittäjät ja tulevat asiakkaat yhtyvät myös mielipiteeseemme, sanoo Rantala.
Asunnot rakentuivat muuttovalmiiksi tammikuun lopulla. Tällä hetkellä talossa remontoidaan vielä liikehuoneistoja. Kaiken kaikkiaan projektin rakennuskustannukset ovat noin 4,7 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä asunnoista on vapaana enää muutama. Huom! -kiinteistönvälitysketjun myyntijohtaja Esa Pietiläinen sanoo, että yleisen tavan mukaan yksiöt menevät kaupaksi ensimmäisenä. Usein liikkeellä ovat sijoittajat, mutta Nordea -talon kohdalla mukana on myös yksi ensiasunnon ostaja.
Pietiläinen ja kiinteistövälittäjät Marianne Väisänen ja Kari Loisa esittelevät talon kolmannen kerroksen kulmahuoneistoa.
– Kaikkien asuntojen vakiotason varusteluihin kuuluvat kodinkoneiden lisäksi tammiparkettilattia ja huoneistokohtainen ilmanvaihto. Yksiöitä lukuun ottamatta kaikissa asunnoissa on myös sauna. Parvekkeet ovat tilavia ja lasitettuja, sanoo Väisänen.
Pietiläinen lisää, että vakiovarustukseen kuuluu myös hyvä sijainti torin kulmalla.
– Ennen on sanottu, ettei voi rakentaa keskelle toria ja järvinäköalalla. Nyt se on jo melkein mahdollista.
Kyseinen asunto on varattu vanhemmalle rouvashenkilölle.
– Vanhempien ihmisten muuttoliikenne keskelle kaupunkia on jatkuvaa. Ihmiset etsivät helpompaa asumismuotoa ja haluavat lähelle palveluja. Varsinkin keväällä tulee myyntiin omakotitaloja, Pietiläinen sanoo.
Vaikka asunnot hohtavat uutuuttaan, on taloon jätetty myös jotain vanhasta muistuttavaa, kuten rappukäytävässä oleva pesukuilu.
– Olen käynyt tässä talossa silloin, kun ne ovat olleet vielä käytössä. Yhden vapaan kaksion erikoisuutena on puolestaan pyöreä seinä, sillä arkkitehti on jättänyt vanhan hissikuilun ruokailuhuoneeksi. Se on aika uniikki, kertoo Loisa.
