Ralli vaihtui vuoden tauon jälkeen rallicrossiin. Menestyksen ei pitäisi jäädä ainakaan ajopelistä kiinni.
Rallin F-cupin kaksi kertaa vienyt suomenniemeläinen Toni Kuhanen piti kauden verran taukoa ajohommista. Vuosina 2006 ja 2012 mestaruuden vienyt Kuhanen on sijoittunut aina sarjassa korkealle, kun on siihen täydellä kaudella osallistunut. Toissa kauden kolmannen sijan jälkeen voitokas GT Corolla lähti kuitenkin myyntiin. Sen verran adrenaliinia piti viime vuonna härnätä, että mies nähtiin kartturina.
– Eikä edes pelottanut olla kyydissä, Kuhanen toteaa kartturin tehtävistään.
Ajatus rallicrossiin siirtymisestä syttyi jo reilu vuosi sitten. Syksyllä haave muuttui todeksi, kun Valkealassa sijaitsevan Maneworkin rakentama voittaja-auto tuli myyntiin. Autocross -luokkaan osallistuvan Kuhasen sotaratsuna on Toyota Starlet, jonka voimanlähteenä on Mazdan kevyt ja noin 300 hevosvoimaa kehittävä wankel-moottori. Samaisella autolla Toni Niemi voitti kertaalleen autocrossin Suomen mestaruuden. Rallicrossissa auton rakentelu on ralliin nähden huomattavasti vapaampaa.
– Tämä on sellainen Pelle Pelottomien laji. Esimerkiksi tässä on etujarruina moottoripyörän jarrut, Kuhanen valottaa.
Edellä mainitulla muutoksella tähdätään tietenkin mahdollisimman kevyeen autoon. Normaaliin Starletiin verrattuna kori on peltiä lähinnä katon osalta. Kaikki muut osat, kuten etu- ja takakannet ja ovet, lokasuojista puhumattakaan, ovat valmistettu lasikuidusta. Rallicross-sääntöjen mukaan lasit pitää olla pleksiä ja ratti nopeasti irrotettavissa.
Autourheilu kärsii joka puolella rahapulasta. Lajien suosio on laskemaan päin, mutta rallicross on tässä suhteessa piristävä poikkeus. Takavuosien menestyslaji on saamassa jälleen enemmän katsojia sekä arvostusta osakseen. Rata-autokilpailu viedään läpi yleisöystävällisesti pienellä alueella perjantain ja lauantain aikana. Harjoittelujen ja aika-ajojen jälkeen on vuorossa kilpailu, joka ei kauan kestä.
Rallicrossin rengassääntö edesauttaa kuluissa ja on yhtä tiukka kaikille. Kauden aikana saa käyttää 12 rengasta kaikkiaan viidessä kilpailussa. Sääntö ei tuota Kuhasen mukaan minkäänlaisia ongelmia.
– Viime vuoden voittaja selvisi koko sarjasta 10 renkaan avulla. Viikonlopun aikana ei kuitenkaan tule kilometrejä yhteensä kuin pari-kolmekymmentä, joka selittää koko homman, Kuhanen kertoo.
Kysymyksessä on aito kontaktilaji, jossa laajaa tuhoa voi tulla hetkessä ja nopeasti, myös itsestään riippumattomista syistä. Rallicross-sarjan aikana on tärkeää tulla maaliin, jos mielii olla koko sarjan kärkisijoilla. Kuhanen ei lähde asettamaan ensimmäiselle rata-autoilukaudelleen menestyspakkoa.
– Onhan se sellaista kallista jokkista. Ensi vuosi katsotaan ja seuraavan vuoden aikana olisi tarkoitus menestyä.
Kesää ei kuitenkaan odotella pelkästään pölyjä auton päältä pyyhkien. Edessä on Jalasjärvellä ja Ahtärissä ajettavat Jäärata SM-kilpailut. Niissä voi ottaa osaa pulttinasta- ja rallirengasluokkaan, tai pelkästään toiseen. Tositoimiin päästään ensi kuun kisassa, kunhan Ruotsiin huoltoon lähetetty moottori saadaan takaisin autoon paikalleen.
– Kahden kilpailun perusteella jaettavat SM-mitalit vaativat onnistumisen lisäksi myös tuuria. Se on pakko lähteä kokeilemaan.
Kuhasen lähin harjoittelupaikka on jäärata Mäntyharjulla. Viimeisen päälle rallicross-rata on Kouvolan Tykkimäellä, jossa myös käydään treenaamassa. Edullisemman kustannusrakenteen lisäksi lajissa kiehtoo sen hektisyys ja mies-miestä vastaan ajaminen.
– Varikolta voi myös antaa ohjeita, sillä jokainen joutuu ajamaan kisan aikana rataan kuuluvan lisälenkin kertaalleen. Takana olevien tekemisiä ei voi tietää mitenkään, joten teamilla on suuri merkitys, Kuhanen tietää.
Kuhasen kanssa samaan tiimiin kuuluu neljä autokuntaa, jotka kilpailevat ylemmissä SRC- ja divisioona 1 -luokissa. Yleisesti ottaen rallicrossissa nähdään varikoilla näyttävää kuljetus- ja majoituskalustoa, joka osaltaan nostaa lajin statusta edelleen. Tulevan kesän sarja tullaan näkemään myös Ylen kanavilla.
